home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku11.lha / Teksti / Posti.txt < prev    next >
Text File  |  1995-03-01  |  18KB  |  353 lines
  1. 5
  2. 1*
  3.  
  4. {7                                     Posti
  5. {7                                     -----
  6.  
  7. CHIP-laajennus (ks. Posti, SAKU #10): olen kolvannut  kolme  konetta  C=lehdessä
  8. mainitulla tavalla, ja kaikki ovat toimineet  ja  toimivat  edelleen,  jos  ovat
  9. käytössä.
  10.  
  11. Antti Vähä-Sipilä 
  12.  
  13. {3--------------------------------------------------------------------------------
  14.  
  15. SAKU10.RUN-paketista: imuroin sen kovalevylleni ja käynnistin  normaalisti  Run-
  16. käskyllä. Ohjelma purkautui kovalevyni Work-partitioon, mutta  hävitti  Startup-
  17. Sequenceni ja korvasi sen uudella. Sen jälkeen kone latasi vain  Sakun  käynnis-
  18. tettäessä. Ohjelma on varmasti hyvä luomaan itsekäynnistyvä  SAKU-levyke,  mutta
  19. se näyttää hahmottavan kovalevypartition  korpuksi  edellämainituin  seurauksin.
  20. Missä tein virheen?
  21.  
  22. Aarno Yliselä, Jyväskylä
  23.  
  24. Toimitus:
  25.  
  26. SAKU10.RUN on itsestään purkautuva muunnos SAKU10.LHA-paketista. Sitä ei tarvit-
  27. se käynnistää Run-komennolla, riittää kun ajat sen. Sitä ei kuitenkaan ole suun-
  28. niteltu mitenkään erityisesti asentamaan Sakua. Se yksinkertaisesti purkaa pake-
  29. tin senhetkiseen työhakemistoon. Paketissa on S-hakemisto ja sen  sisällä  SAKU-
  30. levykettä varten suunniteltu minimaalinen Startup-Sequence. Kun  ajoit  ohjelman
  31. käynnistysosioltasi  (boot-partitio),  Startup-Sequence   korvattiin   paketissa
  32. oleella. SAKU10.RUN-pakettia ei saa purkaa suoraan  kovalevyn  juurihakemistoon,
  33. vaan sille pitää luoda oma alihakemisto ja purkaa tiedostot  sinne.  Sama  pätee
  34. kaikkiin SAKU-paketteihin. Ilmeisesti Run-komennon käyttö  aiheutti  sen,  ettei
  35. ohjelma varoittanut tai kysynyt, halutaanko vanha Startup-Sequence  korvata  uu-
  36. della.
  37.  
  38. Virallisesti Sakua levitetään purkeissa LHA-paketteina.  Eräät  tahot  kuitenkin
  39. muuttavat sen RUN-muotoon. Itsepurkautuvilla paketeilla on  etunsa,  mutta  myös
  40. haittansa.
  41.  
  42. Janne Siren 
  43.  
  44. {3--------------------------------------------------------------------------------
  45.  
  46. Hyvä SAKU! Minulla olisi yksi pyyntö: voisitteko pistää  Sakuun  Pascal-kurssin,
  47. se kun tulisi tarpeeseen. Sitten kysymykset:
  48.  
  49. 1. Kun tehdään Basicilla ohjelma, kuinka listaus suojataan niin, ettei sitä ihan
  50. tavallinen kämmäri saa purettua?
  51.  
  52. 2. Voiko Amigalla tehtyjä Basic-ohjelmia kääntää PC:lle? Jos voi niin miten?
  53. 3. Myyttekö Sakun C-kurssia paperilla, kun en omista  kirjoitinta?  Jos  myytte,
  54. mistä sitä voisi tiedustella?
  55.  
  56. "Nimim. Ikuinen Amigan kannattaja, C. Splut"
  57.  
  58. Toimitus:
  59.  
  60. Pascal-kurssi ei ole hassumpi ajatus, sitä kirjoittamaan vain pitäisi saada  jo-
  61. ku. Halukkaat Pascal-kurssin kirjoittelijat ottakaa yhteyttä toimitukseen!
  62.  
  63. 1. Oletan, että puhut AmigaBasicista. Listauksen voit suojata näin:
  64.  
  65. SAVE Listaus.bas,P
  66.  
  67. Listaus.bas on esimerkki nimeksi, vain ",P" lopussa on ratkaiseva. Suojatun lis-
  68. tauksen voi edelleen ladata ja ajaa, mutta sen näyttäminen tai muokkaaminen Ami-
  69. gaBasicilla ei enää onnistu. Muista tallentaa itsellesi suojaamaton kopio!
  70.  
  71. 2. AmigaBasic on monessa suhteessa yhteensopiva esimerkiksi PC:n  GW-Basicin  ja
  72. QBasicin kanssa, onhan kaikkien kolmen takana Microsoft. Riittää,  että  siirrät
  73. AmigaBasic-ohjelmasi PC:n Basic-tulkkiin ja muutat sitä tarvittavilta osin, jol-
  74. loin se toimii myös PC:ssä. Basic-tulkkien eroja on mahdoton lähteä tässä kelai-
  75. lemaan, erilaisista komennoista ja muista eroista löydät lisää tietoa  vertaile-
  76. malla ohjekirjoja. Basicin periaatteet ja useat komennot  ovat  kuitenkin  aivan
  77. samat.
  78.  
  79. 3. Toistaiseksi Sakulla ei ole tulostuspalvelua tarjolla.  Jos  joku  yksityinen
  80. henkilö on valmis auttamaan toista amigistia tulostamalla hänelle  kulukorvausta
  81. vastaan C-kurssin, ilmoitelkoon toimitukseen.
  82.  
  83. Janne Siren 
  84.  
  85. {3--------------------------------------------------------------------------------
  86.  
  87. Koskevatko Fun Stationin alennukset vain yhdistyksen  jäseniä?  Mainoksessa  kun
  88. mainittiin yleisesti vain 'Sakun lukijat'. Onko muuten jäseneduista vielä mitään
  89. tietoa? SAKU-lehti itsessään on tosin melkoinen etu! Parempaa  ja  asiallisempaa
  90. lehteä saa hakea! Sakun siirtämistä paperille on kaavailtu, mutta eivätkös  sil-
  91. loin kärsi juttujen monipuolisuus ja laajuus? Disketillehän ei ole  pakko  lukea
  92. edes mainoksia, jotka hyppivät silmille lähes jokaisesta lehdestä. Suurkiitokset
  93. siis hyvästä ja monipuolisesta lehdestä!
  94.  
  95. Juha Niemimäki
  96.  
  97. PS. Kun kirjoitan jotain juttua Sakuun, niin saanko käyttää enteriä yms. muotoi-
  98. lumerkkejä?
  99.  
  100. Toimitus:
  101.  
  102. Fun Stationin edustaja Heimo Laukkanen kertoi, että riittää pelkästään hänen ni-
  103. mensä ja Sakun mainitseminen ostohetkellä. Alennus Sakun lukijoille on aivan Fun
  104. Stationin oma idea, se ei siis liity mitenkään yhdistyksen jäsenetuihin. Jäsene-
  105. tuja pohditaan tarkemmin mahdollisimman pian järjestettävässä ylimääräisessä  ja
  106. samalla ensimmäisessä vuosikokouksessa.
  107.  
  108. Paperilla olevaa lehteä on miellyttävämpi lukea, ja paperijulkaisun  levitykseen
  109. on enemmän mahdollisuuksia kuin levykelehden.  Luonnollisesti  lehden  sisältöön
  110. pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska kaikkea ei saa paperille mahtu-
  111. maan, mutta rinnakkainen levykelehti ei ole sekään pois suljettu ajatus.
  112.  
  113. Sakuun kirjoitettaessa juttu tulee muotoilla siten, että kaikki rivit  päättyvät
  114. enteriin ja kappaleiden välissä on yksi tyhjä rivi. Otsikko ja kirjoittajan nimi
  115. tulee olla myös selvästi esillä artikkelin alussa. Tavutusta ei saa artikkeleis-
  116. sa käyttää. 
  117.  
  118. Janne Siren
  119.  
  120. {3--------------------------------------------------------------------------------
  121.  
  122. Mitä muuta on tehtävä kuin kolvattava muistipiirit Amiga 500:n  emolevylle  saa-
  123. dakseen megatavun CHIP-muistia? Minulla on jo 512 kt lisämuisti, mutten haluaisi
  124. käyttää pelkästään sitä.
  125.  
  126. "Nimetön lukija"
  127.  
  128. Toimitus:
  129.  
  130. Jos koneesi emolevyn vasemmassa alanurkassa on neljän muistipiirin  välissä  va-
  131. paita paikkoja, voit juottaa toiset neljä  samanlaista  muistipiiriä  (4x256  kt
  132. DRAM, 100 ns tai nopeampia) niihin. (Vanhemmissa Amigoissa emolevyllä  ei  vali-
  133. tettavasti ole tilaa megatavulle muistia ilman virittelyjä.)  Lisäksi  tarvitset
  134. jokaista muistipiiriä varten suotokondensaattorin (vähintään 220 nF), jonka juo-
  135. tat sille varattuun paikkaan emolevylle muistipiirin alapuolelle, kuten jo  teh-
  136. taallakin asennetuissa piireissä on tehty. Sitten vielä  kerrot  koneelle,  että
  137. lisämuisti on emolevyllä yhdistämällä lisämuistikortin liittimen vieressä olevan
  138. JP7A-jumpperin kaksi ylintä nastaa. Tarkemmat ohjeet löytyvät esimerkiksi C=leh-
  139. destä 4/89. SAKU tai allekirjoittanut ei vastaa mahdollisista vahingoista, joten
  140. käytät näitä ohjeita täysin omalla vastuullasi.
  141.  
  142. 512 kt lisämuistin, oli se sitten juotettuna A500:n emolevyllä  oleviin  reikiin
  143. tai koneen pohjassa olevassa laajennusportissa, muuttamista CHIP-muistiksi käsi-
  144. teltiin edellisen Sakun (#10) Posti-palstalla.
  145.  
  146. Amiga 500:n sisäistä RAM-muistia ei ole mahdollista laajentaa yli megatavun  il-
  147. man virittelyjä. Laajennusportissa olevan lisämuistin käyttöön  saaminen  emole-
  148. vyllä olevan megatavun lisäksi onkin jo paljon monimutkaisempaa, ja sen selosta-
  149. minen vaatisi aivan oman artikkelinsa.
  150.  
  151. Janne Siren 
  152.  
  153. {3--------------------------------------------------------------------------------
  154.  
  155. Lauri Aalto toi ilmi edellisen Sakun palautekanavalla TechnoBBS-artikkelini  en-
  156. simmäiseen osaan pujahtaneen epäselvyyden. Lauri oli saanut sen käsityksen,  et-
  157. tei TechnoBBS:ää  mielestäni  saisi  käyttämään  muita  kieliä  kuin  englantia.
  158. Näinhän asia ei ole, enkä niin sanonutkaan. Sanoin  artikkelissani,  että  Tech-
  159. noBBS tukee käytännössä rajattomasti kieliä, kunhan tekee itse tarvittavat  kie-
  160. litiedostot. Sillä, että sanoin, ettei TechnoBBS tue kuin  englantia,  tarkoitin
  161. virallista distribuutiota, johon ei kuulu ulkoisia kielitiedostoja, vaan ainoas-
  162. taan englanti sisäisenä kielenä. Jos TechnoBBS:n haluaa tukemaan  jotakin  muuta
  163. kieltä, se on mahdollista, mutta sen joutuu itse tekemään, koska sellaisena kuin
  164. TechnoBBS levitetään, se ei tue kuin englantia. Pahoittelen tätä pientä  sekaan-
  165. nusta, jonka hieman epämääräinen ilmaisuni nähtävästi sai aikaan.
  166.  
  167. Haluaisin vielä kommentoida muitakin viime Sakun Posti-palstalla esitettyjä  lu-
  168. kijoiden mielipiteitä. Edelleen Lauri Aalto yrittää korjata Piratismi-  artikke-
  169. lia ollen itse väärässä. Hakkerit ovat nimenomaan niitä, jotka murtautuvat  tie-
  170. tojärjestelmiin, joihin heillä ei ole oikeuksia. Krakkerit vain murtavat  ohjel-
  171. mien suojauksia. Näillä kahdella ihmistyypillä ei ole  yhtään  mitään  tekemistä
  172. toistensa kanssa.
  173.  
  174. Postissa valitettiin myös Sakun hidasta leviämistä purkkeihin.  Omalta  osaltani
  175. voin sanoa, että kaikissa varteenotettavissa Amiga-purkeissa SAKU on  hyvin  no-
  176. peasti. Itse huolehdin sen usein moniin purkkeihin. Omassani se on luonnollises-
  177. ti näistä ensimmäisenä. Esimerkiksi SAKU #10 oli purkissani jo aamupäivällä tam-
  178. mikuun ensimmäisenä päivänä. Ehkä olisi aiheellista harkita  siirtymistä  jonkin
  179. toisen purkin asiakkaaksi.
  180.  
  181. Niin ikään Keskustelu-artikkeli herätti keskustelua, aivan aiheesta.  Siinä  oli
  182. selvä virhe. Kommentoija on aivan oikeassa, sillä massamuistit ovat sektoroituja
  183. laitteita, joita ei osoiteta tavuittain vaan sektoreittain. Keskustelun  aiheena
  184. oleva 32 bitin raja koskeekin sektoreiden määrää. Näin ollen kovalevyn  (nimeno-
  185. maan koko levyn eikä yksittäisen partition) maksimikooksi saamme konventionaali-
  186. sella blokkikoolla kaksi teratavua. Uusimmat tiedostojärjestelmät  antavat  myös
  187. suurentaa blokkikokoa, jolloin esimerkiksi kahdeksan kilotavun kokoisilla sekto-
  188. reilla kovalevyn maksimikoko nousee 32 teratavuun. Tämän rajan ei uskoisi  tule-
  189. van vastaan kovinkaan pian.
  190.  
  191. Eniten virheitä oli kuitenkin kommentoijan omassa tekstissä. Mikäli asioissa  on
  192. epäselvyyttä, tulisi ennemmin kysyä ja antaa meidän  kertoa,  miten  asiat  ovat
  193. kuin arvailla, kuten tässä oli tehty peräti sivun verran.  Kommentoijien  tulisi
  194. myös tarkistaa omat tietonsa ettei käy niin, että artikkeleissa olevia  virheitä
  195. korjataan uusilla virheillä (esim. hakkerit). Kovalevyistä on jonkin verran tie-
  196. toa SAKU #10:ssä. Suunnittelin artikkeliin myös jatko-osaa, jossa olisin  kerto-
  197. nut  tarkemmin  kovalevyn  toiminnasta  Amigassa,   mutta   koska   artikkelissa
  198. pyytämääni palautetta en ole saanut, oletin, ettei sille ollut  sosiaalista  ti-
  199. lausta. Selvitän tässä nyt kuitenkin lyhyesti joitakin kirjoittajan  epäselvyyk-
  200. siä.
  201.  
  202. RAM-muistin määrä ei millään tapaa riipu osoiteväylän leveydestä.  Koneessa  voi
  203. olla muistia määrä, joka ei ole kiinteässä suhteessa väylien leveyteen. Nykyisin
  204. osoiteväylän leveys toki asettaa yleensä muistin määrälle ylärajan, mutta sekään
  205. ei ole mikään ehdottomuus. Esimerkiksi jo Commodore 128:ssa on vakiona 48  kilo-
  206. tavua ROMia ja 144 kilotavua RAMia, vaikka siinä onkin  vain  16-bittinen  osoi-
  207. teväylä ja 64 kilotavun osoiteavaruus. Todellakin, Keskustelu-artikkelissa vali-
  208. tettiin, että 4 GB:n raja tulee vastaan 10 vuoden kuluttua, mutta kyllähän  asia
  209. on niin, että silloin 32-bittiset väylät kuuluvat jo museoon! Olisi itsensä pet-
  210. kuttamista uskotella, että vielä 10 vuoden kuluttua koneet olisivat 32-bittisiä.
  211. Kun lisätarvetta tulee,  väylää  tietenkin  levennetään.  Minusta  on  kuitenkin
  212. erittäin epätodennäköistä, että kotitietokoneessa koskaan  tulisi  olemaan  9000
  213. gigatavun keskusmuistia - tämä taas kommenttina kommentoijalle.
  214.  
  215. FAT todellakin on olemassa, mutta vain MS-DOSin tiedostojärjestelmän alla.  Sitä
  216. ei tule missään nimessä millään tapaa  sotkea  AmigaDOSin  tiedostojärjestelmien
  217. käyttämiin metodeihin. Toki Amigan tiedostojärjestelmät käyttävät vastaavaa tau-
  218. lukkoa, mutta FAT tarkoittaa nimenomaan MS-DOSin tiedostojärjestelmän taulukkoa,
  219. joka ei kuulu tämän julkaisun aihepiiriin. Tietoa ei haeta kovalevyltä tiedosto-
  220. jen nimiä osoittelemalla vaan kuten jo sanoin, sektoripohjaisesti. Ohjain  lukee
  221. aina tietyn määrän sektoreita alkaen tietystä sektorista. Tiedostojen  nimet  ja
  222. muut niihin liittyvät tiedot otetaan selville paljon ylemmällä tasolla.
  223.  
  224. Levylle  tallennetaan  tiedostoista  paljon  muutakin  tietoa  kuin  vain  nimi.
  225. Pelkällä nimellä ei tee yhtään mitään. Jokaisesta  tiedostosta  saa  halutessaan
  226. FileInfoBlockin, josta sen tiedot löytyvät. Tiedostonimelle on varattu  108  ta-
  227. vua, mutta vain 30 (ei 31) on tällä hetkellä käytössä. Tiedot  tallennetaan  le-
  228. vyllä hakemistoon, jolla ei ole mitään tekemistä allokaatiokartan kanssa, paitsi
  229. että kumpaankin päästään käsiksi RootBlockin avulla. Tarkempaa tietoa koneeseen-
  230. sa liitetyistä asemista saa DOSin RootNoden kautta. Kovalevyn toiminnasta kerto-
  231. vat paljon nollasylinterillä sijaitsevat hardblokit, erityisesti RigidDiskBlock.
  232.  
  233. SCSI itsessään ei aseta mitään rajoituksia  väylään  liitettäviin  oheislaittei-
  234. siin. Niiden ei välttämättä tarvitse olla kovalevyjä, vaan myös sektoroimattomia
  235. laitteita, kuten lasertulostimia ja skannereita, voidaan liittää. Näin ollen SC-
  236. SI ei myöskään sisällä mitään erityistoimintoja  massamuistilaitteille.  Missään
  237. vaiheessa raaka data ei liiku SCSI-väylällä,  vaan  kovalevyn  yhteydessä  oleva
  238. kontrolleri, joka myös mm. ohjaa levyn päitä ja moottoria, koodaa ja purkaa  da-
  239. tan. Levyn alemman  tason  toimintoja  voidaan  ohjata  SCSI-direct-komennoilla.
  240. Lisää tietoa saa SCSI-määrittelyistä ANSI-X3T9 (SCSI2) ja ANSI X3.131 (SCSI1).
  241.  
  242. Sami Klemola, Anjalankoski 
  243.  
  244. {3--------------------------------------------------------------------------------
  245.  
  246. Tulipa tässä Sakua lukiessa mieleeni...
  247.  
  248. Sakusta voisi toimittaa PC-version, vaikka vain yhden numeron, jossa  olisi  eri
  249. sisältö kuin normaaleissa Sakuissa. Kyseessä olisi eräänlainen Amigan  piilomai-
  250. nos, jota levitettäisiin PC-bokseissa. Sen sisältö voitaisiin koota aikaisemmis-
  251. ta Sakuista ja väliin lisäillä uutta materiaalia.
  252.  
  253. Samaan tapaan Sakusta voitaisiin taittaa huoliteltu paperilehti. Sitä voitaisiin
  254. ujuttaa vaikka kirjastoihin, nehän pursuavat jos  jonkinlaista  harrastusjulkai-
  255. sua, jotka lähes kaikki kootaan kuten Saku - siis lukijoilta.
  256.  
  257. Nämä äskeiset pitäisi siis tehdä täysin  markkinointihenkisesti.  Jos  Commodore
  258. (tai mikä se nykyään onkaan) ei markkinointia hoida, niin kyllä "lojaalien" ami-
  259. gistien siitä pitäisi huolehtia.
  260.  
  261. Ja vielä. Voisiko joku asiantunteva  kerätä  mahdollisimman  kattavan  luettelon
  262. Suomen Amiga-kauppiaista osoitteineen ja puhelinnumeroineen ja pistää sen sitten
  263. Sakuun. Niitä kun on nykyään vähän vaikea löytää.
  264.  
  265. "IBM - Solutions for a small mind"
  266.  
  267. Toimitus:
  268.  
  269. Asiamme ja Amigan markkinointia varten laadittu  erikois-SAKU  ei  ole  hassumpi
  270. ajatus, varsinkin paperilla siitä olisi hyötyä. Eri asia  on  kuinka  disketille
  271. kasattu SAKU leviäisi PC-purkeissa...
  272.  
  273. Luetteloa Suomen Amiga-kauppiaista yritämme saada jo seuraavaan numeroon!
  274.  
  275. Janne Siren 
  276.  
  277. {3--------------------------------------------------------------------------------
  278.  
  279. 1) Halusin avata kaksi 880 kt RAD-levykettä, eli siis kopioin RAD-mountfilen  ja
  280. muutan nimen ja unit-numeron. Tämä kyllä onnistuu, mutta toinen  RAD-levykkeistä
  281. käyttää vain CHIP-muistia, jolloin sitä ei juuri muuhun riitäkkään.
  282.  
  283. 2) Kokoonpano: Amiga 500, KS ja WB 3.1, muistia 1 Mt CHIP ja 3.5 Mt FAST (toteu-
  284. tettu 4 Mt sisäisellä Eureka-muistikortilla, josta 0.5 M on käytetty  CHIP-muis-
  285. tiksi). Yli 2 Mt menevä osa tarvitsee ohjelmallisen ajurin. Agnus on 1 Mt malli.
  286. Saako sen toisenkin RAD-aseman käyttämään jollain määrityksilla FAST-muistia vai
  287. estääkö esim. Agnus tuon?
  288.  
  289. 3) Entä tiedätkö saako Suomesta (ja vielä edullisesti) A500:een palikoita, joil-
  290. la CHIP-muistin kasvattaisi 2 megatavuun. Esim. brittilehdissä on näkynyt Agnuk-
  291. sen alle laitettavaa palikkaa joka tuon tekee.
  292.  
  293. Kiitos hyvästä lehdestä!
  294.  
  295. Mika Kiljunen
  296.  
  297. Toimitus:
  298.  
  299. 1) Itse olen umpilevyn saatuani  kokonaan  luopunut  virtuaaliasemien  käyttämi-
  300. sestä. Sähkökatkon sattuessa vain niillä olleet tiedostot ovat mennyttä kalua...
  301. Mahdollinen RAD-levyke kannattaa virittää mahdollisimman  pieneksi  ja  nopeasti
  302. käyttöjärjestelmän käyttöösi antavaksi.
  303.  
  304. 2) Ilmeisesti FAST-muistista ei heti käynnistyksen jälkeen löydy tarpeeksi suur-
  305. ta yhtenäistä muistialuetta, jotta sinne mahtuisi  kaksi  lähes  megan  kokoista
  306. virtuaalilevykettä. Koska muistilaajennuksesi konfiguroidaan ohjelmallisesti, se
  307. ei säilytä muistialueita ehjänä uudelleenkäynnistyksen yli. Agnuksellakin on to-
  308. ki osuutensa asiaan.
  309.  
  310. Taitava elektroniikkanikkari rakentaa toki 2 megan CHIP-muistin koneeseesi, mut-
  311. ta sitä tuskin kannattaa antaa RAD-levykkeiden käyttöön vaan  antaa  grafiikalle
  312. ja soundeille kaikki mahdollinen tila.
  313.  
  314. FAST-alueille laitettavat RAD-levyt ovat itsellänikin tuottaneet runsaasti  har-
  315. maita hiuksia, kuten keltaista virhesignaalia uudelleenkäynnistettäessä.
  316.  
  317. PD-ohjelmien joukossa on muutama Commodoren omaa virtuaalilevykettä  parempaakin
  318. vaihtoehtoa. Muistaakseni sellaiset kuin ASDG:n ja StatRam. Näistä voit  kysellä
  319. lisää Sakun koordinaattoreilta!
  320.  
  321. 3) Käytettynä varmasti löytyisi. Yhdistyksemme sihteerin kautta voisi olla  mah-
  322. dollista tilata tavaraa myös Englannista. Neuvotellaan asiasta.
  323.  
  324. 2 Mt CHIP-laajennusta Englannissa mainostaa Power Computing hintaan £159.  CHIP-
  325. laajennus, nimeltään MegaChip, sisältää megatavun muistia ja käyttää  koneessasi
  326. jo olevan megatavun CHIP-muistin toiseksi puoliskoksi.  Jos  haluat  tilata  tai
  327. tiedustella laajennusta suoraan, tässä ko. yrityksen yhteystiedot. Yksi Euroopan
  328. Unionin eduistahan on, ettei erillisiä tulleja sen sisällä ole...
  329.  
  330. Power Computing
  331. 44a/b Stanley St.
  332. Bedford
  333. MK41 7RW
  334. United Kingdom
  335.  
  336. Puhelin: 990-44-234-273-000
  337. Faksi:   990-44-234-352-207
  338.  
  339. Tomi Jaskari ja Janne Siren 
  340.  
  341. {3--------------------------------------------------------------------------------
  342.  
  343. Suomen Amiga-käyttäjien unionin lehdet  pyrkivät  asiantuntijoiden  avulla  sel-
  344. vittämään ongelmasi ja  vastaamaan  palautteeseesi  Posti-palstan  kautta.  Voit
  345. lähetellä mielipiteitä ja kysymyksiäsi seuraavaan osoitteeseen  postitse.  Koor-
  346. dinaattorit voivat myös välittää saamaansa palautetta lehteen.
  347.  
  348. Janne Siren / SAKU
  349. Oravamäentie 2 F 17
  350. 02700 Kauniainen
  351.  
  352. Internet: jts@krk.fi
  353.